Sumua, jäätä ja elävää kirjallisuutta

Takaisin Suomessa. Lunta, jäätä ja sumua. Miten outoa olikaan palata kotiin, joka ei ole ehtinyt kasvaa vielä kodiksi, keskelle muuttolaatikkokaaosta ja keskeneräisyyksiä. Keskelle unohduksia, koska uudessa kämpässä ei mikään ole siellä mihin olen tottunut -- enkä intensiivisen kirjoittamisretriitin jäljiltä muista, mihin mitäkin laitoin.

Vaan ei se mitään. Totutellaan, opetellaan. Jotain tuttuakin on, jokavuotista: EKF! Elävän kirjallisuuden festivaali pyörähtää käyntiin huomenna lauantaina, ja minut voi bongata Osuuskumman pöydän takaa myyntihommista.

Meiltä on ilmestynyt juuri parahiksi peräti kaksi uutta teosta, raapaleantologia Ajantakojat sekä kissanovelleja tarjoileva antologia Varjoisilta kujilta. Niitä kumpiakin on saatavilla paikan päältä. Antologiat myös esitellään Bertel-salissa esikoiskirjailija Christine Thorelin haastattelun yhteydessä klo 12.00 alkaen.

Tapahtuma on ilmainen, joten lämpimästi tervetuloa!

Hyvää tuulta

Tuulinen päivä on tuonut formulakisojen ulinan katolle, tyrskyt merelle ja simpukka-aarteita rantahietikolle. Töiden tekeminen sujuu myötätuulessa, ilon kautta. Käsikirjoitus edistyy hyvin, mutta sen lomassa on tullut tehtyä muitakin töitä, kuten käännösten tarkastamista, novellitaiton tarkastamista ja novellien toimittamista.

Parasta on kuitenkin valo, meri, kukkivat ja vehreät kasvit, vuoret ja pienet seikkailut paikoissa, joissa ei ole koskaan ennen käynyt. Kaukaiset asiat tuntuvat kaukaisilta, sisemmät lähemmiltä.

Ystävänpäiväksi palaan Suomeen, mutta vielä ei auta sitä arkea ajatella. Vielä on aikaa kirjoittaa omanlaisensa paratiisin keskellä. Vielä on aikaa nauttia siitä, mitä on nyt mutta kohta ei.

(c) J.S. Meresmaa